11 huonetta, 30 vuodetta
11 huonetta, 30 vuodetta
huoneisto;
3 sänkyä ja 2 hengen vuodesohva + keittiö + wc
1 huone (3 sänkyä) + keittiö + wc
1 huone (3 sänkyä), wc käytävällä
huone 1 hengelle, wc käytävällä
1 huone, keittiö, kerrossänky + wc; oma sisäänkäynti,
erillään päärakennuksesta
4 huonetta 2 hengelle, 2 huonetta 4 hengelle;
erillään päärakennuksesta
mökki 2 + 1 hengelle; keittiö, sauna, suihku, wc; vuoden ympäri
Kesäaikana buffet-aamiainen joka aamu klo 7.30–9.30.
Vuotson palvelut
| ruokakauppa | polttoaineautomaatti | lääkekaappi kaupassa | asiamiesposti | saamenkäsityöpuoti |
Osa aktiviteeteista on Tankavaaran kultakylässä, noin 10 km:n päässä Vuotson Majalta.
Kysy kuljetusta Vuotson Majan henkilökunnalta.
Vuotson saamelaiskylä syntyi 1800-luvun lopulla Norjan, Enontekiön ja Utsjoen porosaamelaisten hakiessa uusia asuinseutuja. Nykyisen tekoaltaat yhdistävän Vuotson kanavan kohdalla oli vuosisatoja käytössä ollut ”Sompiolaisten Muotkataival”, jota pitkin veneet vedettiin Riestojoelta Tankajoelle ja Kitisen vesistöön. Läheisyydessä on paikallista saamelaista käsityötä ja kulttuuria esittelevä myymälä ja Siepin kyläkauppa. Samalla paikalla sijaitsi jatkosodan aikana (1942–44) Saksan armeijan rakennuksia, muun muassa Rasthaus. Kylässä oli sodan aikana tuhansia saksalaisia sotilaita sekä lentokenttä, pesula, vaatehuolto ja vankileirejä, joiden jäljet edelleen näkyvät maastossa.
Vuotson Majalla on pitkä ja värikäs historia. Ensimmäinen kestikievari perustettiin pohjoisen tietöiden yhteydessä 1910-luvulla Iisakki Hetan taloon tien itäpuolelle nykyisen kanavan rantamille. Myöhemmin kievarioikeudet olivat ainakin Jurvakaisen talolla. Nykyiselle paikalleen valtio rakensi kievarin 1920-luvulla, rakennuksessa oli myös tulliasema. Inarin, Utsjoen, Enontekiön ja Petsamon alueet olivat tullivapaita alueita eli Norjasta sai tuoda ja sinne sai viedä tavaraa, jotka piti käyttää kuntien sisällä. Tavaraliikennettä valvottiin Vuotsossa vuosina 1932–1937, minkä jälkeen tulli siirrettiin kunnan pohjoisrajalle Laanilaan.
Vuotson Maja on edustava näyte jälleenrakennusvuosien arkkitehtuurista ja matkailun kehittymisestä. Vuonna 1949 avatussa rakennuksessa toimi ravintolan ja matkustajahuoneiden lisäksi posti, lennätin- ja puhelinkeskus sekä poliisi putkineen. Majatoimintaa hoiti Suomen Matkailijayhdistys, talonmiehenä hääri taiteilija Andreas Alariesto vaimonsa Riikan kanssa vuosina 1949–1967. Tarinan mukaan Andreas muovaili majatalon lähimäntyihin peltisiä metsoja, joihin unenpöpperöisten metsästäjien jäljiltä ilmestyi haulinreikiä. Sylvia Petronella aloitti kuuluisan Lemmenjoen-retkensä lainaamalla majalta anorakin, hiihtohousut ja monot elokuussa 1949. Maja suljettiin matkailijoilta vuonna 1966.
Lähes 50 vuotta hiljaiseloa viettänyt Vuotson Maja Sodankylässä on nyt herännyt uuteen elämään. Vuonna 2013 Eeva-Liisa ja Jouko Vainioranta ostivat rakennukset Kultamuseosäätiöltä, joka käytti majaa kymmenkunta vuotta lähinnä henkilökunnan majoituspaikkana.
Vuotson Majan perusteellinen ja perinteitä kunnioittava remontti kumpuaa Vainiorantojen mieltymyksestä kylään ja sen luonnonrauhaan, johon he ihastuivat kymmeniä vuosia sitten. Orivedeltä Vuotsoon muuttanut pari avasi kodinomaisen Vuotson Majan jouluksi 2014.
+358 40 533 9880
vuotsonmaja@gmail.com
Ivalontie 8775, 99690 VUOTSO