Historia / History

Lähes 50 vuotta hiljaiseloa viettänyt Vuotson Maja Sodankylässä on herännyt uuteen elämään osaavissa käsissä. Eeva-Liisa ja Jouko Vainioranta ostivat rakennukset Kultamuseosäätiöltä 2013 ja ovat avanneet sen remontin jälkeen kodinomaisena B&B majana alkuvuodesta 2015. Vuotson maja on edustava näyte jälleenrakennuksen vuosien arkkitehtuurista ja matkailun kehittymisestä, sillä rakennuksessa sijaitsi alun perin ravintolatilojen ja matkustajahuoneiden lisäksi myös posti, lennätin, puhelinkeskus ja poliisi. Se oli valtion eli rakennushallituksen rakentama ja majatoimintaa hoiti Suomen Matkailuliitto.

Vuotson majalla on pitkä ja värikäs historia. Ensimmäinen kestikievari perustettiin Petsamon tietöiden yhteydessä 1910-luvulla Iisakki Hetan taloon tien itäpuolelle nykyisen kanavan rantamille. Kievarin lähellä sijaitsi turvekotia, ja monissa tuon ajan matkakuvauksissa esitellään ”viimeisiä lappalaisia kota-asukkaitta”. Myöhemmin kievarioikeudet olivat ainakin Jurvakaisen talolla.

Nykyiselle paikalleen valtio rakensi matkailumajan 1920-luvulla ja siinä sijaitsi myös tulliasema. Inarin, Utsjoen, Enontekiön ja Petsamon alueet olivat liikevaihtoverosta vapaita eli Norjasta sai tuoda ja sinne viedä tullivapaasti tavaraa, jotka piti käyttää kuntien sisällä. Liikennettä valvottiin Vuotsossa 1923 – 1937, jonka jälkeen tulli siirrettiin kunnan pohjoisrajalle Laanilaan.

Nykyinen maja pystytettiin jälleenrakentamisen vuosina ja avattiin 1949. Valtion rakentamassa talossa sijaitsi Matkailijayhdistyksen majatalon lisäksi posti ja poliisi putkineen. Majan suljettiin matkailijoilta 1966. Toimintansa aikana majan talonmiehenä toimi taiteilija Andreas Alariesto, joka asui siellä vaimonsa Riikan kanssa. Tarinan mukaan Andreas muovaili peltisiä metsoja majatalon lähimäntyihin ja niihin ilmestyi haulin reikiä unenpöpperöisten metsästäjien jäljiltä. Sylvia Petronella aloitti kuuluisat Lemmenjoen retkensä lainaamalla majalta anorakin, hiihtohousut ja monot elokuussa 1949.

Vainiorannat muuttivat Vuotsoon Orivedeltä ostaen rakennukset Kultamuseosäätiöltä, joka käytti sitä kymmenkunta vuotta lähinnä henkilökunnan majoituspaikkana. Täydellinen ja perinteitä kunnioittava remontti kumpuaa Vainiorantojen mieltymyksestä kylään ja sen luonnonrauhaan, johon he ihastuivat kymmeniä vuosia sitten.

Vuotson saamelaiskylä syntyi 1800-luvun lopulla Norjan, Enontekiön ja Utsjoen porosaamelaisten hakiessa uusia asuinseutuja. Nykyisen tekoaltaat yhdistävän Vuotson kanavan kohdalla oli vuosisatoja käytössä ollut ”Sompiolaisten Muotkataival”, jota pitkin veneet vedettiin Riestojoelta Tankajoelle ja Kitisen ja vesistöön.

Läheisyydessä on paikallista saamelaista käsityötä ja kulttuuria esittelevä myymälä ja lyhyen kävelymatkan päässä Siepin kyläkauppa. Samalla paikalla sijaitsi jatkosodan aikana 1942-44 Saksan armeijan rakennuksia, muun muassa majatalo Rasthaus. Kylässä oli sodan aikana tuhansia saksalaisia sotilaita, lentokenttä, pesula, vaatehuolto ja vankileirejä, joiden jäljet ovat maastossa.